Stalin. Hrustsev määräsi 1961, että Itä-Berlii-
nin sosialistisen mallikadun Stalinalleen nimi
on muutettava Karl-Marx-Alleeksi ja kaadatti
kadun varrelta myös valtavankokoisen Stali-
nin patsaan.
liini jaettiin. DDR aikoi tehdä koko Berliinis-
tä sosialistisen valtionsa pääkaupungin, mutta
elokuussa 1961 se joutui jakamaan kaupun-
gin kahtia muurilla estääkseen kansalaistensa
joukkopaon länteen. Länsi-Berliini jäi DDR:n
omituiseksi saarekkeeksi, jota länsi sinnik-
käästi puolusti, 194849 yksitoista kuukautta
jopa ilmasiltaa pitkin.
lueen asemasta kristillisdemokraattisen CDU:n
kanssa. Ylipormestarit Ernst Reuter 194853
ja Willy Brandt 195766 sekä Saksan ensim-
mäinen liittopresidentti Theodor Heuss 1949
54 saivat omat muistopaikkansa. SPD:n uusi
päämaja on Willy-Brandt-Haus, ja hänen ni-
meään on esitetty myös rakenteilla olevalle
Berliinin-Brandenburgin kansainväliselle len-
tokentälle.
litseva puolue, vuonna 1946 perustettu SED
(Sozialistische Einheitspartei Deutschlands)
oli perustaltaan työväenpuolue, vaikka se oli
syntynyt yhdistämällä väkivalloin itävyöhyk-
keen sosiaalidemokraatit kommunisteihin.
SED:n jäsenistö oli joka tapauksessa pääosin
työväestöä. Mutta pitääkö koko DDR:n pe-
rintö lukea työväen perintöön? Kuuluvatko
siihen Stasin kidutuskammiot ja kuoleman-
laukaukset Berliinin muurilla? Inhorealisti voi-
si vastata kysymykseen myöntävästi, mutta
sivuutamme määritelmäongelman tällä kertaa.
leen rakennustyömaalta alkanut kansannou-
su, jota kutsuttiin lännessä työväenkapinaksi.
Neuvostopanssarit kukistivat kapinan jo sa-
mana päivänä. Viisi päivää myöhemmin Län-
si-Berliinin senaatti muutti Charlottenburger
Chausseen "Kesäkuun 17. päivän kaduksi".
Upea bulevardi alkaa Brandenburgin portilta,
kulkee halki Tiergartenin, ohittaa Siegessäu-
len ja päättyy Ernst-Reuter-Platzille Länsi-
Berliinin sydämeen.
yhdistymisen jälkeen. Se on halpaa mutta te-
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori, Berliinin Humboldt-yliopis-
tossa tällä hetkellä vierailevana professorina työskentelevä Seppo Hentilä ja hä-
nen vaimonsa, Berliinissä toimivan Suomen Saksan-instituutin johtaja, dosentti
Marjaliisa Hentilä julkaisivat maaliskuussa 2008 kiehtovan ja kiintoisan teoksen
Berliiniin, Retkiä lähihistoriaan (Kirjapaja, Helsinki 2008, 262 s.). Teos on yhtä ai-
kaa erinomainen matkaopas ja raportti tämän päivän Berliinistä, mutta samalla
myös oivallinen väline tehdä nojatuolimatkoja Saksan pääkaupungin dramaat-
tisiin vaiheisiin. Hentilöiden kirjan artikkeleiden parissa Berliiniä tunteva lukija
voi aloittaa kiintoisan matkan menneisyyteen lukuisien tämän päivän raken-
nusten, monumenttien, katujen ja aukioiden ääreltä ja siirtää berliiniläismuis-
tumansa menneisyyden aikajanalle. Berliiniä tuntemattomalle historian ystäväl-
le teos tarjoaa kimmokkeen lähteä tutustumaan Saksan pääkaupunkiin, Keski-
Euroopan kiihkeästi sykkivään metropoliin.